Toimintaa nuorten hyväksi vuodesta 1993

Savitaipaleen Nuorison Tukiyhdistys ry:n perustava kokous oli Savitaipalella 07.07.1993.
Yhdistystä oli perustamassa kunnan virkamiehiä, luottamushenkilöitä ja joukko nuorten vanhempia.

Oli yhteinen huoli nuorista ja heidän palveluistaan. Erityisesti oltiin huolestuneita nuorten rikollisesta toiminnasta ja päihteiden käytöstä. Nuorille oikeudenkäyntejä varten tehtyjä henkilötutkintoja oli puolivuosittain yli kymmenen ja suurin osa nuorten rötöksistä tapahtui alkoholin vaikutuksen alaisena.

Nuorille ei Savitaipaleella ollut mitään omaa paikkaa ja nuorisotyö oli painottunut lähinnä liikuntaan. Kaikkia nuoria kokoavaa toimintamuotoa ei ollut. Ennen kuin yhdistys saatiin perustettua, toimintamallin suunnittelu aloitettiin laajennetun lastensuojelutyöryhmän puitteissa. Työryhmässä olivat edustettuna sosiaali- ja terveystoimi, koulut ja poliisi sekä nuoriso- ja raittiustyöntekijä.

 

Uusi toimintamalli

Nuorisotyöhön tuli uutta se, että nuorisotyöntekijällä ei ollut enää ”virka-aikaa”, jolloin hän saattoi tehdä työtä nuorten parissa sellaiseen aikaan, jossa nuoret oli mahdollista kohdata eli työaika painottui iltaan.

Toinen muutos oli se, että kun nuoriso- ja raittiustyö oli aikaisemmin kahden hallinnonalan alla, se siirtyi kokonaan sosiaalitoimen alle ja nuorisotyön tavoitteet määriteltiin uudelleen. Lähdettiin siitä, että perinteinen harrastuksiin painottuva nuorisotyö jäisi eri yhdistysten ja seurojen toiminnaksi ja toimintaa kehitetään sellaiseksi, jolla mukaan saataisiin myös järjestettyyn toimintaan osallistumattomat nuoret. Ajatuksena oli, että luotaisiin mahdollisuus ja ympäristö kaikenlaisten nuorten kohdata toisiaan turvallisesti ja samalla nuorten omaehtoisuutta kunnioittaen.

Päihteiden käytön ja rikollisen toiminnan ennaltaehkäisy oli koko toiminnan perusajatus, haluttiin antaa nuorille tuki ja toisenlainen malli.

 

Nuorisolle oma kahvila

Nuoriso- ja raittiustyöntekijästä tuli erityisnuorisotyöntekijä ja hän aloitti iltatoiminnan ensin ns. vanhalla terveystalolla, jossa nuorten käytössä oli oleskeluhuone stereoineen ym. yksi huone biljardin peluulle ja yksi televisionkatseluun. Nuorisokahvila oli syntynyt.

Alkuun toimintaa oli viikonloppuisin perjantai- ja lauantai-iltoina klo 22:een ja 23:een ja yhtenä päivänä keskellä viikkoa klo 21:een saakka. Päihteettömyys oli ehdottomana edellytyksenä sisään pääsyyn ja sitä myös valvottiin. Mukaan kahvilavalvontaan tuli myös heti alkumetreillä vanhempien vapaaehtoistyö, joka pikkuhiljaa laajeni ja on kestänyt vireänä tähän päivään saakka. Suurin osa nuorista hyväksyi paikan säännöt ja täytti tilat aukioloiltoina. Alkuun rajoja kyllä kokeiltiin.

Myöhemmin kahvila siirtyi vanhalle kirkonkylän koululle, jonka suunnittelussa ja remontoinnissa nuoret itse olivat mukana. Uudessa paikassa pystyttiin pitämään myös oikeita diskoiltoja. Palkattuja työntekijöitä oli vain erityisnuorisotyöntekijä ja osa-aikainen valvoja, muu työvoima oli vapaaehtoisia nuorten vanhempia ja muita nuorten asioista kiinnostuneita.

Vuonna 1999 perustettiin nuorten kontaktipaikka, Nettikahvila. Kahvila toimii Savitaipaleen ydinkeskustassa Osuuspankilta vuokratussa vanhassa omakotitalossa. Kahvila on auki maanantaista lauantaihin ja silloin siellä on aina aikuinen valvoja. Vapaaehtoisia vanhempia on viikonloppujen iltavalvontaringissä noin 30. Kahvilassa kävijöitä on vuosittain noin 5 000.

RAY:n rahoittama Netti-projekti vuosina 1999–2002 mahdollisti kahvilan perustamisen ja toiminnan ja nyt työntekijä on palkattu yhteistyössä työvoimahallinnon projektin kanssa. Perusajatuksena on ollut edelleen päihteettömyys ja nuorten mahdollisuus omaehtoiseen yhdessäoloon ja se että mukana on aina aikuinen.

Kontaktipaikka mahdollisti erilaisten nuorten yhteisen paikan, nuorten olohuoneen, jossa on nettiyhteydet, biljardipöytä, stereot, televisio, pelejä ym. Nuoret järjestävät itse ohjelmansa ja silloin tällöin kahvilassa on ollut erilaisia teemailtoja. Nettiyhteydet on toteutettu yhteistyössä Tietomaakunnan kanssa. Nettikahvilassa käy päivittäin 30-50 nuorta, vapaaehtoistoiminnan piirissä oli viime vuonna yli 30 nuorten vanhempaa.

 

Yhdistyksestä yhteinen yritys

Yhdistyksen hallitus oli alusta alkaen poikkihallinnollinen, jossa ovat edustettuina kunnan terveys-, sosiaali- ja opetustyö, yritysmaailma, nuorten vanhemmat ja nuoret.

Yhdistyksen tavoitteena oli ja on järjestää sellaista toimintaa, jolla pyritään vähentämään nuorten päihteiden käyttöä sekä rikollista toimintaa.

Perustamisvuonna ensimmäinen tehtävä oli järjestää vapaaehtoistyön koulutus nuorten vanhemmille ja järjestysmieskurssi yhdessä muiden yhdistysten kanssa. Vuosittain mukana on ollut 30-50 vapaaehtoista.

Koulutuksen jälkeen vapaaehtoistyöntekijät aloittivat nuorisokahvilassa perjantaisin ja lauantaisin iltavalvonnat, myös päihteettömissä nuorisodiskoissa vanhemmat toimivat järkkäreinä. Tämä oli yksi työmuoto millä pyrittiin parantamaan vanhempien ja nuorten kohtaamista sekä saamaan kentälle vanhemmat mukaan valvomaan nuoria.

Heti alusta asti otettiin ns. nollatoleranssi valvonnassa. Eli tarjottiin nuorille turvallinen paikka illanviettoon aina vanhemman/vanhempien läsnä ollessa.

 

Työpaja ja asuntoja nuorille

Vuonna 1994 yhdistys perusti nuorten työpajan sekä psykiatristen potilaiden työpajan RAY:n avustuksella. Tarkoituksena oli ja on tarjota nuorille työtä ja harjoittelupaikkoja ja saada tätä kautta nuorille kehittymisen mahdollisuuksia. Työpaja työllistää vuosittain noin 12 nuorta. Nuorten työpajan kohderyhmä on 17-25 -vuotiaat työttömät nuoret ja erityisesti syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet nuoret.

Pian selvisi, että yhtenä ongelmana nuorten töihin tuloon oli vaikeus päästä pajalle, kun osa asui haja-asutusalueella eikä heillä ei ollut ajokorttia tai autoa. Nuorille yritettiin saada asuntoja kirkolta, mutta yleensä nuoret eivät ole asuntojonon kärjessä. Nuorten työpajan kautta tuli esiin muitakin ongelmia, joita nuorten asuminen omassa asunnossa vähentäisi. Nuori saisi paremmat mahdollisuudet itsenäistyä, opiskella, käydä työssä, kun kulkeminen mahdollistuisi ja kotona toimettomana olo ei passivoisi.

Yhdistys aloittikin nuorten vuokra-asuntojen suunnittelemisen jo vuonna 1998. Tavoitteena oli saada halpoja vuokra-asuntoja nuorille kohtuullisen matkan päästä kunnan palveluista.

Useampien suunnitelmien ja rahoitusneuvottelujen jälkeen 31.5.2002 valmistuivat 11 asuntoa
16-30 -vuotiaille. Asunnot ovat pieniä ns. ensiasuntoja, joissa on tupakeittiö ja makuuhuone. Asuntohanke maksoi n 600 000 €, johon saatiin RAY:n avustusta 20 % ja loput yhdistys rahoitti lainana.

 

Yhteistyö

Yhdistys on ollut aktiivisesti mukana erilaisissa nuorten toimintaa koskevissa asioissa, kuten nuorisovaltuuston perustamisessa 2001, koululaisten kesätöiden tarjoajana, sovittelutoiminnan aloittamisessa, usean nuorten työllisyyskurssin järjestäjänä, ystävyyskuntayhteistyössä Primorskin kanssa, kansainvälisyyskasvatuksessa, jossa mm. nuorisovaihto nuorten eurooppaohjelman kautta Irlantiin ja Italiaan. Yhdistys järjestää vuosittain useita leirejä eri-ikäisille nuorille ja työttömille.

Yhdistyksen aktiivinen toiminta on mahdollistunut laajan yhteistyöverkoston avulla, joita ovat Nuorten Palvelu ry, opetusministeriö, RAY, työvoimahallinto, lääninhallitus ja kunta. Aktiivinen yhteistyö on toiminut myös paikallisten toimijoiden kanssa.

 

Ostopalvelujen aika

Noin vuodesta 1997 alkaen kunta ja yhdistys rupesivat suunnittelemaan nuorisotyön ja ennaltaehkäisevän päihdetyön ja raittiustyön siirtämistä koemielessä yhdistyksen hoidettavaksi ostopalveluna ja vuonna 1998 sitä kokeiltiin heinäkuun alusta vuoden loppuun. Kokeilu onnistui ja tällä hetkellä sopimus on voimassa toistaiseksi. Vapaaehtoiset ovat edelleen tärkeä voimavara ja he ovat mukana myös leiritoiminnassa, ystävyyskuntatoiminnassa ja suunnittelussa.

 

Savitaipaleen malli nuorisotyössä, eli kaikki palvelut yhdelle luukulle

Vuoden 2000 alusta yhdistys on hoitanut ostopalveluna myös kehitysvammaisten ja psykiatristen työtoiminnan. Vuosina 1995-1997 yhdistys aloitti psykiatrisen työtoiminnan RAY:n projektina, joka siirtyi 1998 alusta projektin loputtua kunnan järjestämäksi.

Lakisääteisen kuntouttavan työtoiminnan alettua syyskuussa 2001, kunta osti sen järjestämisen suoraan yhdistykseltä. Vähitellen yhteistyö eri viranomaisten ja kolmannen sektorin välillä on kehittynyt toimivaksi verkostoksi. Ostopalvelut ovat toimineet ja työnjako kunnan, työvoimahallinnon, kelan, yritysmaailman ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on osoittautunut mahdolliseksi. Viimeisin yhteistyö on ollut koulun kanssa Morovassa kokeiluluonteisena toteutettu kouluikäisten kehitysvammaisten työtoiminta elokuusta 2004 alkaen.

 

Työpaja Morova

Yhdistyksen fyysisenä keskuksena toimii Työpaja Morova, joka siirtyi vuoden 2000 alusta yhdistyksen hallintaan ja jossa sijaitsevat toiminnalliset tilat, puu- ja verhoilupaja, tekstiilipajat sekä nuorten työpaja. Morovalla on omaa tuotantoa, tilaus- ja alihankintatöitä sekä nuorten työpaja tarjoaa erilaisia työpalveluja ulkopuolisille. Pajoissa työtoimintaan osallistuvat henkilökohtaisten suunnitelmien mukaan nuoret, kehitysvammaiset, psykiatrisessa kuntoutuksessa olevat, työttömät ja pitkäaikaistyöttömät.

Työpaja Morovassa on kolme yhdistyksen palkkaamaa ohjaajaa ja kaksi kunnan palkkaamaa ohjaajaa. Määräaikaisissa työsuhteissa, kuntouttavassa ja muussa työtoiminnassa ja erilaisissa työharjoitteluissa on yhteensä yli 30 henkilöä. Vuosiksi 2003-2005 yhdistys sai RAY:n rahoituksen työpajatoiminnan kehittämisprojektiin, jonka tavoitteena on  kehittää työpajatoimintaa vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita. Projektin myötä on ollut mahdollista saada myös vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät toiminnan piiriin.

Työpaja Morovan työyhteisö koostuu erilaisista ihmisistä, mikä opettaa suvaitsemaan erilaisuutta ja kokemaan erilaisuuden hyväksyttävänä. Tämä on tärkeää oppia etenkin nuorille. Erilaisuuden sietäminen ja hyväksyminen on toiminnan yhtenä tavoitteena ja se toteutuu myös leirien ja avustustoiminnan kautta.

 

Leiripaikka

Toimintansa olemassaolon ja kehittämisen turvaamiseksi yhdistyksen on joko vähennettävä menoja tai luotava uusia tulolähteitä. Tämä tosiasia oli lähtökohta leiripaikkahankkeelle. Yhdistys osti vuoden 2003 lopussa Kittilän kunnan Kallon kylästä leiripaikan, jonka kustannuksiin se sai avustusta opetusministeriöltä ennaltaehkäisevänä toimintamuotona. Leiripaikkaa tullaan käyttämään omaan toimintaan – työleireihin, kurssien opetuspaikkana, oman asiakas- ja jäsenkunnan sekä vapaaehtoistyöntekijöiden virkistystoimintaan. Leiripaikkaa on mahdollista vuokrata muina aikoina myös ulkopuolisille. Toiminta sekä säästää yhdistyksen omia toiminnan menoja että tuo kipeästi tarvittavia lisätuloja.

 

Toimintaympäristö

Savitaipale on noin 4 200 asukkaan vanhusvoittoinen kunta, jonka väestö vähenee ja ikääntyy nopeasti. Kunnan elinkeinorakenne on maatalous-, palveluala- ja pienyritysvaltainen.

Savitaipaleen Nuorten Tukiyhdistyksen järjestämät palvelut nuorille Savitaipaleella ovat Nettikahvila, nuorten työpaja, nuorten vuokra-asunnot, työttömien nuorten ohjaava koulutus, leiri- ja retkityö. Työpaja työllistää puoleksi vuodeksi vuosittain vähintään 12 nuorta ja 10 kouluikäistä kesätyöntekijää. Erityisryhmien työtoiminta ja pitkäaikaistyöttömille järjestetyt työ- ja toimintamahdollisuudet ovat vakiintuneet yhdistyksen pysyviksi toimintamuodoiksi, samoin kuin erilaiset kohdennetut hankkeet.